Vastuullisuus on laaja käsite, jonka jokainen kokee eri tavalla. Usein ensimmäisenä ajatellaan kierrättämistä ja vastuullisten tuotteiden ostamista, mutta se on myös ihmisten hyvinvoinnista huolehtimista. Mielestäni ihmisten hyvinvoinnin tukeminen on hyvä aloittaa lapsista ja nuorista.
Nuorten hyvinvointiin vaikuttaa yhtä moni asia, kuin talon kivijalassa on kiviä. Silloin kun kivijalassa on tarpeeksi oikeanlaisia kiviä, talo seisoo tukevasti useita vuosikymmeniä ja tätä samaahan me tahdomme jokaiselle nuorelle. Nuoruus on aikaa, jolloin koetut ja opitut asiat jäävät muistoihimme ja tietyltä osin ohjaavat meitä aikuisenakin. Nämä asiat ovat tärkeä osa tuota hyvinvoinnin kivijalkaa.
Liikkuminen, harrastaminen ja ruokailu ovat suuri osa elämäämme, joten on tärkeää, että niitä tehdään ilon kautta nauttien. Ilolla on suuri vaikutus hyvinvointiimme, niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Lapset ja nuoret ostavat usein välipalansa seurojen kioskeista. Tästä syystä olisi hyvä, että kioskeissa olisi tarjolla terveellistä ja sopivasti täyttävää välipalaa.
Liikuntaharrastuksien myötä nuoret ja heidän perheenjäsenensä ostavat usein välipalansa seurojen kioskeista. Monesti harjoituksiin tullaan lähes suoraan koulusta, jolloin edellisestä ruokailusta on jo aikaa. Tästä syystä olisi hyvä, että kioskeissa olisi tarjolla terveellistä ja sopivasti täyttävää välipalaa. Ennen harjoittelua, eivät tuhdit ja rasvaiset tai sokeripitoiset välipalat ole hyväksi, sillä ne saattavat jopa haitata lapsen jaksamista harjoitteluissa.
Vastuullisen seurakioskin käsikirja
Edellä mainittujen syiden vuoksi kioskitoimintaan on mietitty muutoksia. Muutoksien tueksi, on suunniteltu vastuullisen seurakioskin käsikirja. Kirjassa on avattu vastuullisesta näkökulmasta kioskitoiminnan eri osa-alueita ja siellä on vinkkejä, joiden avulla voi tehdä vastuullista kioskitoimintaa sekä tukea lasten ja nuorten hyvinvointia.
Käsikirjan alussa on tuotu esille, mitä vastuullisuus merkitsee yhdistysten toiminnassa, kuinka sillä voidaan vaikuttaa yhteiskuntaan ja miten sitä voitaisiin tuoda positiivisesti esille. Pääosassa käsikirjassa on kuitenkin nuorten hyvinvointi terveellisten välipalojen kautta, sekä seurojen kioskitoiminnan vastuullisuus.
Käsikirjaan on koottu esimerkkejä erilaisista terveellisiä välipaloista ja ohjeita, miten valita myyntiin parempia vaihtoehtoja.
Vastuullisen kioskin toiminnassa on monta eri osa-aluetta, ennen kuin tuote on asiakkaan kädessä. Alkuotannon vastuullisuuteen kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota ja on luotu erilaisia vastuullisuus- ja laatukriteerejä. Myös tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetuksiin on kiinnitetty erityisesti huomiota, kuljetuksista johtuvan suuren hiilijalanjäljen vuoksi. Kioskitoiminnan kuljetuksissa on usein kyseessä pienemmät tuotemäärät, mutta silti kuljetuksia kannattaa keskittää mahdollisimman paljon sekä huolehtia tuotteiden kylmäketjusta.
Vastuullisemmat ja terveellisemmät tuotteet ovat kioskin keulakuva. Tuotevastuullisuuden ensiaskel on se, että tuotteet on tuotettu vastuullisesti ja lähituotteita suosien. Myös ruokatuotteen terveellisyys ja energiasisältö on tärkeä osa ruoan vastuullisuutta. Ihminen ei tarvitse lisättyä sokeria ruokavalioonsa, joten kioskin tarjonnasta voisi poistaa sokeria sisältävät herkut ja korvata ne tuotteilla, joiden makeus tulee luontaisista ja terveellisistä raaka-aineista. Käsikirjaan on koottu esimerkkejä erilaisista terveellisiä välipalavaihtoehdoista ja ohjeita, miten valita terveellisempi vaihtoehto. Esimerkkinä suositusta tuotteesta on pillimehu, joten myyntiin tulisi valita tuoteryhmästä sellainen, jossa on vähemmän sokeria.
Ruokahävikki ja tarjoilusta aiheutuneet roskat ovat myös asioita, joita käsikirjassa on otettu huomioon. Ruoantarjoiluun ja annosteluun on mietitty erilaisia kestoastioita sekä biohajoavia vaihtoehtoja. Ruokahävikin ennaltaehkäisyyn ja sen hyödyntämiseen löytyy myös erilaisia esimerkkejä.
Heidi Katajamäki, SeAMKin kolmannen vuoden agrologiopiskelija ja TKI-yksikön harjoittelija
Kirjoitus liittyy esiselvitykseen, jossa haettiin vastuksia uudenlaisesta ruokapalvelusta ja -ruokatarjonnasta erilaisissa yleisötapahtumissa. Teemoina esiselvityksessä olivat terveellisyys, lähiruoka, kestävyys ja paikallisuus. Esiselvityksen tekijä on Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK Kestävät ruokaratkaisut, Taina Seppälä-Kolkka ja Heidi Katajamäki.