Healthy Kids of Seinäjoki (HKS) -kehitysalusta alueellisena vahvuutena ja yritysten kasvun lähteenä –hanke on loppusuoralla. Kehitysalusta tai innovaatioekosysteemi, rakkaalla lapsella on monta, tässä tapauksessa myös varsin haastavaa, nimeä. Nimi voi olla haastava, mutta sisältö ratkaisee, joten hankkeen loppusuoralla on keskitytty luomaan kehitysalustasta mahdollisimman selkeä ja helposti lähestyttävä kokonaisuus.
Kaiken Seinäjoen kaupungin HKS-toiminnan visio on, että Seinäjoella lapset, nuoret ja lapsiperheet voivat hyvin. HKS-kehitysalusta toteuttaa osaltaan tätä visiota tuottamalla työkaluja ja uusia toimintatapoja tämän tärkeän työn tueksi. Joten HKS Kehitysalustan missioksi kirkastui näkökulma, että se tarjoaa eri sidosryhmille verkoston sekä tukipalveluita lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä tukevien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Aluetieteen tutkimusjohtaja Jari Kolehmainen kysyi blogissaan marraskuussa millaisen moottorin HKS tarvitsee mennäkseen parhaiten eteenpäin? Jari nosti olennaisimmiksi tekijöiksi avoimuuden, ennakkoluulottomuuden ja ratkaisuhakuisuuden. Niillä pääsisi kuulemma jo pitkälle. Hanketiimi nosti nämä keskeisiksi lähtökohdiksi kehitysalustan loppusuoran määrittelytyölle.
Tavoitteenamme on, että kehitysalusta on avoin kaikille eri toimijoille, kuten esim. yrityksille, TKI-toimijoille, kaupungin työntekijöille ja kaupunkilaisille. Tarjoamme matalan kynnyksen palveluja, mm. yhteiskehittämistä tukevia työpajoja, joihin on helppo osallistua. Pyrimme viestimään kehitysalustan palveluista mahdollisimman selkeästi ja olemme avoimia kaikille yhteydenotoille. Suunnittelemme uusia palveluja ennakkoluulottomasti. Kehitysalustan ytimen muodostava yhteiskehittäminen haastaa myös aina omat ennakkoluulot. Ohjenuorana on, että älä oleta mitä asiakkaat ja käyttäjät haluavat vaan kysy sitä heiltä.
Seinäjoki on yrittäjyyden pääkaupunki, joten myös ratkaisuhakuisuus on Seinäjoelle ominaista. Emme ole pystyneet koronan vuoksi hyödyntämään hankkeen aikana kaupungin omia toimintaympäristöjä suunnitellulla tavalla, joten olemme joutuneet etsimään uusia toimintaympäristöjä ja ratkaisuja. Virtuaalisuus on helpottanut toimintaa, mutta ihan kaikkeen kehittämistyöhön virtuaalisuus ei ole se paras ratkaisu. Parhaimmillaan yhteiskehittäminen on palvelun tarjoajan ja käyttäjän aktiivista vuoropuhelua ja yhdessä tekemistä, joka toimii parhaiten kasvokkain. Mutta kun koronatilanteelle emme mitään voi niin onneksi olemme kuitenkin onnistuneet löytämään tähän tilanteeseen sopivia ja toimivia ratkaisuja ja päässeet hankkeessa eteenpäin.
Kehitysalustan lopullinen hienosäätö tehdään vielä tässä kevään aikana ja viimeistään kesän kynnyksellä kerromme tarkemmin mitä kaikkea alusta mahdollistaa ja kuinka tähän kehittämistyöhön pääsee mukaan.
Sanna Valkosalo
projektipäällikkö, Healthy Kids of Seinäjoki -kehitysalustahanke
Into Seinäjoki
sanna.valkosalo@intoseinajoki.fi